Shin gaiden sankaritarinoita 2

Karadaki tomon

Tämä tarina kertoo Karadari tomonista, tomon on reviiri vartia hänellä on mukanaan nuorempia silmäpareja, kun naapuri lauma oli saapunut tomonin reviirille. Naapuri lauma oli tullut paikalle koska joku oli vienyt kanan jizoubataken maatalosta. Tomon ei ollut kuulukkaan sellaisesta, naapuri lauma ihmettelee kuka sinne menisi sinne on 10 kilometriä, tomon painottaa ettei ole meikäläisiä. Naapuri lauma oli seurannut tekijän hajunjälkiä ja johti tomonin reviirille.

Karadaki tomin oli yli 14-vuotias, yli kymmenen vuotta aiemmin se oli taistellut ginin riveissä akakabutoa vastaan. Tomon haavottui ouussa vakavasti, mutta ystävä pelasti sen hengen, taisteleminen toverien rinnalla opetti tomonille monta asiaa. Miksi elämme? Miten elämme? Kelle kuuluu kiitos elossa olemisen ilosta? Neljä lauman urosta oli liittynyt ouun armeijaan, niistä ainoastaan tomon palasi elossa. 

Tomonin reviirille juoksi Miho, naapurilauman pomon Eijiroun vaimo pentuineen, se juuri ja juuri pääsi pakoon metsästyskoirilta. Tomon oli aikasemmin löytänyt hiromun kanssa varastetun kanan ja haistoi jotain tuttua. Tomon ja vanhin olivat tehneet päätöksen "puramme reviirirajan tilapäisest!!! Emme käännytä ulkopuolisia pois maailtamme". Tomon ei aikonut käännyttää ketää, jota uhkaa kuolema! Pian tomonilla oli asiaa toshille

Tomon oli lyönyt toshilta tajun kankaalle, jotta se saisi johdatusta. Toshin herättyä tomon alkoi kertomaan " kun olin nuori tämä putous virtasi vuolaasti, se oli voima joka olisi sysännyt kaikki esteet tieltään... Niin kin sinä nyt. Nyt vettä tulee niin vähän, että putous on melkein kuiva, näen siinä itseni vanhenevan uroon" toshia ei niinkään kiinnostanut asia. Tomon viskasi kuolleen kanan toshiaa päin ja kysyi "miksi varastit sen? Monet ovat joutuneet kärsimään tekosi takia" Toshi kielsi ettei se ollut hän, mutta tomon haistoi kanassa toshin hajun. Toshi alkoi huutamaan pian tomon kysyikin " jos tässä en olisi minä vaan isäsi valehtelisitko silti?" toshi oli ämmillään, tomon alkoi itkemään ja kertoi olleensa toshin isän rinnalla sen viimeisinä hetkinä. Tomon oli elossa vain toshin isän ansiosta, siksi se ei epäröi kuolla toshin puolesta.


en valitettavasti voi kirjoittaa tästä enempää/lisätä kuvia ku kuvat eivät näy+kirjotus ei näy.. joku vika.

 Ginga densetsu riki

Kun aloin lukea mangaa alku oli hyvä ku siinä ylistettiin kuinka suuri soturi, joka yhdisti koirien suvun menestyksekkääseen taisteluun akakabutoa vastaan ja pelasti seudun asukkaat jättiläiskarhulta. Se lopetti koirien väliset sodat ja toi rauhan. Suureen uroon nimi oli Riki!

Tässä kohtaa akakabuto oli ilmestynyt ensimmäistä kertaa Futago-solaan. Akakabuto iskee silmänsä vasaan, mutta tämän emo puolusti vasaansa ja sai sarmansa, myös vasakin kuolee. Iwatessa akakabutoa nimitettiin onikubiksi. Aomorin metsästäjille se oli nimeltään kurige.

Tässä näemme viisi pentua ja punaturkkinen pentu oli kyläläisten silmissä kelvoton, se oli syntynyt pienempänä ja heiveröisempänä kuin sisarensa. Tietenkään kukaan ei vielä arvannut, että pieni pentu ylittäisi kaikki sisaruksensa. Kuitenkin juuri siitä pennusta kasvoi uros, jota ihmiset kutstuivat seudun viimeiseksi karhukoiraksi. Myöhemmin siitä tuli Akakabuton kukistaneen armeijan ylipäälikkö, tarujen soturi Riki.

Tässä kohtaa mangaa pentu saa nimen omistaja epäilee ettei pennusta ole metsästyskoiraksi,  sille pitää antaa nimi. Saat nimesi voimaa tarkoittavasta kirjoitusmerkistä!!! Nimesi on riki! Ole nimesi arvoinen ja kasva isoksi ja vahvaksi. Pennuista pienin ja heikoin sai nimekseen riki. Kukapa olisi kuvitellut, että pienestä rikistä kasvaisi joskus ouun kiistaton valtias. Yamabukin koti oli ennen ollut miyagin prefektuurissa, miyagissa naimisiin mennyt bizen yuujiroun isosisko oli hankkinut yamabukin vanhoilla päivillään. Sisar jäi kuitenkin leskeksi, parilla ei ollut lapsia. Leski hankki yamabukin seurakseen. Vuoden päästä hän sairastui ja joutui sairaalaan. Sairaus pitkittyi, leski joutui lähettämään  yamabukin lapsuuden kotiinsa akitaan. Päästyään sairaalasta hän halusi tietenkin yamabukin takaisin, mikä tarkoitti pennun ja emon eroa. Pentu tuijotti auton ikkunasta ja painoi muistiinsa kaikki maiseman yksityiskohdat, jotka pystyi jotta pääsisi tapaamaan emoaan.

Riki lähti ensimmäistä kertaa omasta tahdostaan isäntänsä kotoa, riki seurasi reittiä jonka se  oli painanut mieleensä, kaikki epäröinti ja epävarmuus oli poissa. Riki oli juossut puolen sataa kilometriä, viisikuinen pennun polkuanturat olivat vielä pehmeät. Pian ne alkoivat vuotaa verta ja silloin ilmestyivät villikoirat, riki ei ollut vielä nähnyt taistelua, se ei ollut kokenut todellista vihaa. Mustaturkkisen villikoiran nimi on mamushi heiji. Hurtat riepottelivat rikiä kuin kostaakseen kaikki elämänsä vääryydet, mutta jokin rikin sisällä muuttui pelon ulina vaihtui vihan murinaksi. Rikin suonissa virtasi karhukoiranveri, rikin lihakset liikkuivat vaistojen varassa.  Eloonjäämistoiminnot ovat hyökkäys ja pako, riki juoksi pakoon ja pian vastastaan tuli joki.

Rikin tavattuuan isänsä Shiron, riki oli jo varttunut aikuiseksi. Akakabuto oli palannut, karhu oli hyökännyt metsäviranomaisten tarkkailumajaan. Gohei oli valmistautumassa, gohei tiesi ettei karhu karkaa minnekkään se aikoo viettää talven täällä. Gohei otti kaikki koiransa munkaan, myös shiron, pentu katsoi ku auto lähti liikkeelle, riki huusi isälleen "minne menette?" mutta shiro ei vastannut se ei halunnut rikin tietävän mikä tien päässä odotti. Päästyään majaan shiro sai vainun ja sai isännältään käskyn. Shiro johti joukkoa ja muut koirat seurasivat, mutta uusi murhe oli alkamassa, takaa-ajo jatkui kunnes Akakabuto ilmestyi esiin. Valtava akakabuto syöksyi ilman halki kepeästi kuin lintu, samalla ukko kaatui selälleen lumeen, ase laukse, akakabuton oikean käpälän viisi sirppimäistä kynttä iskeytyi goheen kasvoihin. Shiro syöksyi kohti akakabutoa uhrautuakseen isäntänsä puolesta, sillä hetkellä punertava valon välähdys ohitti shiron.

Yksi toisensa jälkeen shiron toverit sortuivat akakaburon iskuista. Silti yksikään ei paennut, jokainen niistä oli valmis suorittamaan velvollisuutensa loppuun asti. Gohee oli hädin tuskin tajuissaan, mutta hän etsi jotain, hän etsi asettaansa. Taistelun keskeltäkin riki huomasi gohen aikeen heti. Shiro  oli saanut akakabuton kynsistä iskun kylkeensä, akakabuto syöksähti kohti shiroa antaakseen sille kuoliniskun. Nähdessään aseen piipun akakabuto käänsi selkänsä goheelle ja lähti perääntymään,shiro esti sen paon haavoistaan piittaamatta se upotti hampaansa akakabuton kantapäähän. Yllättynyt akakabuto käänsi päänsä, gohee ei tarvinnut toista tilaisuutta,silloin riki näki kuinka shiro ja gohee olivat lukeneet toisensa aikeet. Luoti lävisti akakabuton oikean silmän ja tunkeutui aivoihin asti, gohee menetti tajuntansa ja lysähti maahan. Akakabuto iski hampaansa shiroon ja alkoi riehua kuin riivattu, rikin tullessa isäänsä auttamaan, shiro huusi "pysy kaukana riki, jää eloon ja hio taitojasi kasva vahvemmaksi! Vielä vahvemmaksi!" Shiro oli taistellut viimeiseen hetkeen, se uhrasi henkensä rikin ja goheen puolesta.